Oikeuskysymys.com |
||
Etusivu Asuminen Kuluttaja-asiat Liikenne Perhe Tekijänoikeus Työ Verotus Esitä kysymys Linkit Yleiset tiedot |
PerheYhteinen auto?Sedän testamentti Omaisuuden jako avioerossa Auto ulosotossa olevalle tyttärelle? Mihin haaste velvoittaa? Lisäkysymys perusteettoman edun palautukseen Talonpuolikas ja velkaantunut kuolinpesä Osallistuako lainan maksamiseen vai ei? Verkkopiratismi & lainsäädäntö Testamentti ja perinnönjako Perusteettoman edun palautuksesta Eksoottiset lemmikit Äidin asunto maksuvälineenä? Vanhempien oikeus määrätä Asuntolaina ja asunto avioerossa Lähestymiskiellon purkaminen? Palkkaa avomiehelle? Oikeus avopuolison omaisuuden puolikkaaseen? Talon omistus avoerossa Talo avioerossa Avioehto ja puolison yhtiö Puolison vahingonkorvausvastuu Pörssiosakkeiden periminen Omistussuhteet Asunnon lunastaminen avoerossa Ruotsissa rekisteröity avioehtosopimus Suomess Omistajaksi remontin kautta? Talon jakaminen Viestintäsalaisuus Yhteinen talo avoerossa Omaisuus avoerossa Avoliiton päättyminen ja asuntolaina Avioehdon vaikutus 21-vuotiaan elatus Asunto-osakkeet avoerossa Avoero ja varallisuusshuteet Tuloerojen vaikutus avoerossa Erilleen muuttaminen ja asuntolaina Avioehdon ajallinen ulottuvuus Yhteinen auto?
Moi, Olen eroamassa 20v avoliitosta. Otimme pankista yhteisen asuntolainaan lisälainaa ostaaksemme auton. Lyhennämme yhteistä lainaa joka kuukausi yhtä paljon. Mies on laittanut auton omiin nimiinsä, ja nyt ei suostu hyvittämään auton arvosta minulle mitään. Onko minulla jotain oikeuksia saadakseni minulle kuuluvaa osuutta? Jos olette yhdessä ottaneet lainaa yhteeisen auton ostamista varten on tilanne selkeä: auton on molempien omaisuutta. Se että mies on kirjannut auton vain omiin nimiinsä ei tätä asiaa muuta, vaikka se tekeekin asiat hieman hankalammiksi. Voit periaatteessa vaatia oikeusteitse joko osuuttasia autosta tai rahojasi takaisin, mutta koska oikeusprosessit ovat raskaita ja aikaavieviä sekä kaalliita on molempien etujen mukaista jos saat hänet vapaaehtoisesti suostumaan antamaan sinulle osuutesi.
Vastattu 20.5.2009 Sedän testamentti
Setä on laatinut testamentin, jossa hän antaa kaiken kuoltuaan veljen tyttärelleen. Hänen testamentissaan hän pyysi että tilat ja talot jäisivät perheseen. Veljen tyttö on adoptoitu perheseen. Tuleeko hänelle ongelmia tulevaisuudessa, kun muu suku eivät pidä häntä perheenä ja todennäköisesti myös yrittävät mitätöidä hänen osuutta? Ja koska setä pyysi kaiken pysyvän perheessä, hän ei "biologisesti" kuuluisi, joten saattaako hän menettää oikeutensa? Ensinäkin kysyisin onko sedälläsi lapsia. Jos on he voivat he vaatia lakiosaansa, eli puolta siitä mihin heillä tavallisesti olisi oikeus. Tätä ei sedän testamentti estä. Sitten vastaus kysymykseesi. On äärimmäisen epätodennäköistä ettei veljen tyttö testamentin saisi osuuttaan sillä verukkeella että hän ei kuulu perheeseen. Perintökaaren 11 luku käsittelee testamentin tulkintaa, ja 1§ sanotaan että: "Testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa." Veljen tytön jättäminen ilman perintöä siksi ettei hän kuulu biologisesti perheeseen tuskin vastaisi sedän tahtoa, jos hän on nimenomaan määrännyt kaiken veljen tytölle.
Vastattu 21.10.2008 Omaisuuden jako avioerossa
Olen ollut avoliitossa 9 vuotta. Meillä on 3 lasta. Olemme muuttaneet omakotitaloon jonka sain omiin nimiini vanhemmiltani osittain lahjana ja osamaksuna vanhemmat ottivat rivitalo-osakkeen joka oli nimissäni. Kaikki lainat ovat ovat minun. Jos menemme naimisiin, miten erontullen laki käyttäytyy omaisuuden jaossa jos ei ole avioehtoa. Avopuolisollani ei ole velkoja kyseisestä kiinteistöstä. Avioeron tullessa lähtökohta on että molempien omaisuudet ja velat lasketaan ja se jolla on enemmän omaisuutta velkojen jälkeen maksaa vähemmän omistavalle puolisolle tasinkoa. Tasinkoa tulee maksaa niin paljon että sen jälkeen molemmilla on yhtä paljon omaisuutta (velkojen jälkeen). Se, liittyvätkö velat johonkin tiettyyn kiinteistöön ei ole tasingon laskennan kannalta olennaista, vaan kaikki velat samoin kun lähtökohtaisesti kaikki omaisuus huomioidaan.
Vastattu 21.10.2008 Auto ulosotossa olevalle tyttärelle?
Voinko ostaa ulosotossa olevalle tyttärelleni henkilöauton hänen henkilökohtaiseen käyttöönsä?Maksan auton vakuutukset yms...Voiko hänet merkitä auton haltijaksi ilman että auto samaistetaan hänen omaisuudeksi? Sivulliselle kuuluvaa omaisuutta ei saa ulosmitata (ulosottokaari 4:9§), joten jos annat sen vain hänen käyttöönsä mutta pysyt itse omistajana ei autoa voida ulosmitata. On syytä pitää mielessä että ulosottokaaren 4:14§ mukaan keinotekoiset järjestelyt voidaan sivuttaa, joten jos esim. ostat auton tyttäresi antamilla rahoilla auto voidaan muodollisesta omistajasta riippumatta ulosmitata. Sen sijaan se että auto on tyttäresi käytössä ei yksinään mahdollista ulosmittaamista.
Vastattu 10.9.2008 Mihin haaste velvoittaa?
Minulla voimassa oleva 5 vuotta sitten tehty elatus-sopimus, ainakin oikeus-apu toimistossa sanoivat niin. Isä sai haasteen että lapsi pitää luovuttaa minulle. Mutta sitä hän ei tehnyt, hänellä kuulema 14vrk:tta aikaa vastata. Kysyisin että eikö isän pidä luovuttaa lapsi heti haasteen saatuaan? Lähtökohtaisesti haaste itsessään ei velvoita vastaajaa (siis sitä joka saa haasteen) tekemään sitä mitä haasteessa vaaditaan, vaan haaste tarkoittaa vain että asia otetaan viralliseen käsittelyyn. Velvollisuus tehdä se mitä haasteessa vaaditaan syntyy vasta kun vastaaja on myöntänyt haasteen tai kun tuomioistuin on ratkaissut asian. Joskus kun se on tarpeen voi tuomioistuin haasteen yhteydessä määrätä vastaajan tekemään jotain tai kieltää häntä tekemästä jotain, mutta siitä on oltava nimenomainen maininta haasteessa.
Vastattu 2.9.2008 Lisäkysymys perusteettoman edun palautukseen
Lisäkysymys perusteettoman edun palautukseen. Asian tiimoilta, minulla on valmisteluistunto, kuukauden päästä. Pitäisikö mennä itse, vai riittääkö asianajajan olo siellä. Vielä en asianajajan kanssa keskustellut siitä. En vaan millään haluaisi sinne mennä, jos ei välttämätöntä. Mitenkä hyvin vastapuolen on haasteessa tuotava esiin ne asiat, joihin yrittää vedota, kun haasteessa on vaan meidän kummankin vuositulot, avoliiton ajalta, ja vetoomus erisuuruisiin tuloihin, että oikeus ottaisi huomioon hänen suuremmat tulonsa. Haasteessa ei mitään konkreettista, selvää näyttöä. Hän tosiaan saanut käteen noin 400-500euroa, kuukaudessa enemmän kuin minä. Hänellähän olisi ollut mahdollisuus avata vaikka oma pankkitili, johon olisi halutessaan laittannut rahaa, mitkä olisi halunnut, jos niin tarkasti olisi silloin halunnut. En suostu mihinkään sovitteluratkaisuun, mielestäni olen oikeassa, joten onko iso virhe, jos annan asianajajan mennä sinne ilman että itse menen? Oikeudenkäynnissä ei ole pakko olla henkilökohtaisesti läsnä ellei tuomioistuin ole siihen nimenomaisesti velvoittanut. Eli jos kutsussa istuntoon ei lue että sinun on sinne henkilökohtaisesti mentävä voit antaa asianajajan mennä sinne yksin. Koska sanoit että kyse on valmisteluistunnosta eikä siis pääkäsittelystä jossa asia ratkaistaan, eikä sinulla ole ilmeisesti mitään aikomusta sopia riitaa, en uskoisi että henkilökohtainen läsnäolo on välttämätön. Kysy asiaa kuitenkin varmuuden vuoksi asianajajaltasi: hän tietää varmaan parhaiten, mikä tässä tilenteessa on paras tapa edetä.
Vastattu 26.8.2008 Talonpuolikas ja velkaantunut kuolinpesä
Olen asunut puoliksi omistamassani omakotitalossa vuodesta 1985, avioerossa 2000 lunastin miehen ulos. Uuden rakkauden huumassa 2005 myin puolikkaan talosta 50.000 eurolla avopuolisolleni. Samassa yhteydessä teimme hallintaoikeustestamentin, joka kohdistuu taloon ja sen irtaimistoon. Avopuoliso kuoli huhtikuussa 2008. Paperien selvittelyssä löytyi hänen henkilökohtaisia velkoja yli 80.000 euron edestä, ne kohdistuvat taloon, autoihin jne. Talo arvioitiin toukokuussa - 105.000 euroa. Kuolinpesän varat koostuvat talon puolikkaasta ja kulkuneuvoista ja niitä on 82.000 euroa. Perunkirjoituksessa pesänosakkaat ilmoittivat myyvänsä kulkuneuvot, jotta pesän velka pienenee. Nyt heidän taholtaan on ensi sijaiseksi noussut talon myynti. Vaikka talo myytäisiin, niin pesä ei pääse veloistaan eroon. Pankilla on taloon kohdistuvia saatavia 46.000 euroa. En halua myydä omaa osuuttani, miten asian voi hoitaa? Ihan ensiksi kysyisin onko sinulla säästöjä, joilla voit maksaa kuolinpesän velat pankille? Jos on, tämä on selkein tapa hoitaa asia, vaikkakin aika kallis. Muuten asia on varsin hankala, sillä velkojalla (pankilla) on oikeus vaatia että velat maksetaan ennen kun perintöä voi jakaa. Yksi tapa myös millä voit varmistaa että voit asua asunnossa on käänteinen asuntokauppa, joillaisia m.m. Suomen Hypoteekkiyhdistys tarjoaa. Silloin myisit asunnon, mutta saat jäädä sinne itse asumaan. Puolet kauppahinnasta menisi tietenkin puolet asunnosta omistavalle kuolinpesälle ja sitä kautta velkojille. Suosittelen joka tapauksessa että keskustelet ensin pankin kanssa tilanteesta. Uskoisin että ratkaisu löytyy tällä tavalla - heillä tuskin on mitään halua ryhtyä myymään asuntoa jos velkojen maksu saadaan muulla tavalla turvattua.
Vastattu 22.8.2008 Osallistuako lainan maksamiseen vai ei?
Olen eroamassa avomiehestäni, meillä on yksi yhteinen alaikäinen lapsi. Olemme rakentaneet yhdessä taloa, joka on edelleen aika paljon kesken. Asumme kuitenkin talossa. Pelkäämme, että jos laitamme talon myyntiin, meille jää vielä lainaa koska talo ei ole valmis. Talo on 50%/50% ja varsinainen asuntolaina on kanssa 50%/50% Lisäksi mies on ottanut omiin nimiinsä pari lainaa jotka menneet suurimmaksi osaksi taloon. Hänen mielestään minun pitäisi osallistua myös näiden lainojen lyhentämiseen eron jälkeenkin. Eläminen ja laskut on maksettu aina sen tililtä kenellä sitä rahaa on mutta mies tienaa kuitenkin huomattavasti itseäni enemmän. Pitääkö minun osallistua lainojen lyhentämiseen? Lähtökohtaisesti jokainen vastaa itse omista lainoistaan, joten mitään suoranaista velvollisuutta ei pitäisi olla. Toisaalta jos hän on käyttänyt ne yhteisen omaisuuden parantamiseen menee asia vähän mutkikkaammaksi. Periaatteessa hän voi nimittäin vaatia perusteettoman edun palautusta jos hänen lainaamilla rahoilla on yhteistä taloa parannettu. Koska tapaus on varsin tulkinnanvarainen suosittelisin että tarjoudut osallistumaan lyhennyksiin siltä osin kun lainatut rahat on käytetty taloon, ja siltä osin kun ne on käytetty johonkin muuhun annat hänen hoitaa lyhennykset yksin.
Vastattu 18.8.2008 Verkkopiratismi & lainsäädäntö
Tämä kuuluisi ehkä parhaiten "Privacy" kategoriaan, mutta perhe oli lähin vaihtoehto siihen... Voisitko selittää minkänlaisia anti-verkkopiratismi lakeja Suomessa on? Toinen kysymys joka kuuluu samaan alueeseen, jos tietokoneeni tiedot ovat enkryptoidut, voiko poliisi vaatia että annan heille salasanan? Varsinkin jos siinä on tavaraa joita voisi käyttää todisteena minua vastaan? Amerikassa ainakin on jonkinlainen laki "selfincrimination" vastaan. Verkkopiratismissa on kyse tekijänoikeuksiin ja lähioikeuksiin kohdistuvista loukkauksista, joten keskeisimmät lait ovat tekijänoikeuslaki ja rikoslain 49 luku. Tekijänoikeuslaissa määritellään näiden oikeuksien sisältö ja rikoslaissa seuraukset niihin kohdistuvista loukkauksista. Mainitsemasi myötävaikuttamattomuusperiaate, eli se ettei kenenkään tarvitse todistaa itseään vastaan on voimassa kaikissa sivistysmaissa, siis myös Suomessa. Pakkokeinolain 4:4a§:stä löytyy nimenomainen vastaus jälkimmäissen kysymykseesi: sen joka on itse on vaarassa joutua syytteeseen ei tarvitse antaa poliisille salasanaa (vaikka se muuten onkin pakollista).
Vastattu 18.8.2008 Testamentti ja perinnönjako
Asiani liittyy perinnönjakoon. Isäni kuoli 11.3.2007, äitini elää ja meitä on viisi lasta - 4 tyttöä ja 1 poika. Isäni testamentti keväältä 2001 jätti kaiken varallisuuden tasan meille lapsille, mutta sulki puolisot perinnön ulkopuolelle. Perunkirjoituksessa äitini antoi uuden testamentin joka oli tehty huhtikuussa 2004. Se kumosi kaikki aiemmat testamentit ja siinä lähes kaikki rahan arvoinen maa/metsät ja rakennukset menivät ainoalle pojalle. Meistä tytöistä kolme jäi ilman mitään. Yksi tyttö sai tontin johon hänellä oli jo v. 2000 isäni tekemä vuokrasopimus. Minun poikani (kuulemma vanhimpana lapsenlapsena) sai myös n. 5000 neliön tontin. Pinta-alallisesti isoin osa jäi testamentissa jakamatta, mutta se on suurelta osin kesanto-peltoja ja hakattuja metsiä, vain pieni osa on vielä viimevuosina viljetyä maata. Isäni testamentin tekokyvystä voitaneen olla monta mieltä - jo n. 1,5 v aiemmin hänen oli todettu sairastavan keskivaikeaa Alzheimerin tautia joka pahenee. Reilu puolivuotta viimeisen testamentin jälkeen hän joutui sairaalaan petipotilaaksi. Meistä tytöistä minä ja yksi siskoni vaadimme lakiosaamme. Yksi siskoista ei esittänyt mitään vaatimuksia. Testamentti jätti ihan kaikkeen äidille täyden hallinta oikeuden. Verottajalta olemme saaneet siskoni kanssa ennakkoverot( jotka olemme jo maksaneet), mutta perinnönjako ei edisty yhtään minnekään ja välit ovat poikki äidin ja velipojan kanssa. Tähän mennessä tehty: - talolle on tehty hinta-arvio kiinteistövälityksen toimesta - se on äidin ja velipojan mielestä ihan liian suuri - me + suuri osa ulkopuolisia pitää kiinteistövälittäjän arviota ihan naurettavana; sisältää mm. virheitä huoneiden lukumäärässä, lämmitysmuodossa, taloon tehdyissä perusparannuksissa ym. Miten asiassa pitäisi edetä, että saisimme asiaamme eteenpäin? Siskoltani ja pojaltani emme ole yhtään mitään vailla vaan yksistään velipojaltamme! Jos välit äidin ja veljen kanssa ovat poikki voisi olla perusteltua pyytää virallisen pesänselvittäjän määräämistä (ks. Perintökaari, luku 19). Hakemus tehdään kirjallisena isäsi kuolinpaikan käräjäoikeuteen. Tällä tavalla ainakin pesän hallinta siirtyisi puoluettomalle osapuolelle. Näin varmistat että pesän varat jaetaan lainmukaisesti ilman mitään välistävetoja. Tosin pesänselvittäjällä on oikeus palkkioon, joten jonkun verran kustannuksia tämä aiheuttaa. Jos tyydyt lakiosaan tämä lienee riittävä ratkaisu. Jos katsot ettei isäsi ollut 2004 kykenevä tekemään testamenttia on sinun ja siskojesi nostettava testamentin moitekanne. Pesänselvittäjä ei tule tätä tekemään. Moitekanne on nostettava 6 kk kuluessa siitä, kun sait tiedon testamentista. Jos asia tuntuu hankalalta suosittelen kääntymistä asianajajan puoleen, sillä on epäilemättä rankkaa joutua tällaisiin riitoihin samalla kun suree isänäsä kuolemaa. Se maksaa tietenkin jonkun verran, mutta sillä tavalla sinä ja siskosi voitte varmistaa lainmukaisten oikeuksienne toteutumisen.
Vastattu 18.8.2008 Perusteettoman edun palautuksesta
Kysyisin Perusteettoman edun palautuksesta. Olimme avoliitossa noin 10 vuotta,ja toinen meistä sai palkkaa käteen noin nykyrahassa 400-500 euroa kuukaudessa. Voiko hän oikeudessa saada "takaisin" vaatimaansa suurehkoa rahamäärää, perusteettoman edun palautustusta. Asunto-osake meillä oli, osaksi lainarahalla, myimme sen, ja rahat jaoimme tasan, omistussuhteiden ollessa myös puolet ja puolet. Kumpikin tienannut sen verran, että lainan pystynnyt maksamaan. Yhteinen tili ollut avoliiton ajan. Perusteettoman edun palautus (kondiktio) edellyttää 1) etua eli hyötyä, 2) edun perusteettomuutta ja 3) hyötymistä toisen kustannuksella. Sen perusteella mitä kirjoitat hänellä ei ole mitään aihetta vaatia perusteettoman edun palautusta, ellet ole hyötynyt hänen kustannuksellaan jollain tavalla joka ei ilmene kysymyksestäsi.
Vastattu 18.8.2008 Eksoottiset lemmikit
Haluaisin kysyä eksoottisten eläinten tuomisesta suomeen. Olen haaveillut ottavani jonkun näistä ja olen löytänyt netistä paikan jossa näitä myydään, mutta se sijaitsee ulkomailla ja en tiedä saako näitä eläimiä tuoda suomeen ja jos saa onko niissä jotain ehtoja joita noudattaessa saa tuoda vastaavan eläimen suomeen. Ulkomailla nämä lemmikit ovat jo yleisiä mutta en ole törmännyt ihmiseen joka omistaisi tämmöisen suomessa. Haluaisin listan eläimistä joita EI saa tuoda suomeen lemmikiksi. Kumminkin Omat lemmikki hankintani olisivat: -Small Spotted Genet. -Marbled Polecat. -Kinkajou. -coatimundi tai -Marmodet Näistä pääosin haluaisin tietää mutta myös muiden eksoottisimpien eläinten tuonti suomeen. Nämä eivät ole mistään eläintarhasta ostettavia eikä luonnosta napattuja vain tarkoitettu 100% omaan kotiin lemmikeiksi. Kiitos vastauksesta etukäteen ja toivon vastausta mahdollisimman pian ! Haluaisin vastauksen myös sähköpostiini jonka kirjoitan tähän: aingsu@luukku.com Uhanalaisten eläinten tuontia ja vientiä rajoittaa CITES-yleissopimus (Convention on international trade in endangered species of wild flora and fauna). Osa sopimuksessa mainituista eläimistä on sellaisia ettei niitä saa tuoda maahan ollenkaan, osan maahantuonti taas edellyttää lupaa. Sen, onko haluamasi lemmikki CITES-listalla voit tarkistaa joko CITES-tietokannasta tai kysyä ympäistöministeriöstä (CITES palvelupuhelin: 020 690 179 tai s-posti: palvelu@ymparisto.fi). Lisäksi on syytä muistaa että voit joutua maksamaan veroa lemmikin tuonnista Suomeen jos sen arvo ylittää 175 euroa, mikäli tuot lemmikin EU:n ulkopuolelta. (ks. tullin määräykset)
Vastattu 18.8.2008 Äidin asunto maksuvälineenä?
Tulee ero perheeseen ja haluaisin jääda asumaan nykyiseen asuntooni mutta osituksen jälkeen lainani tulisi yksin kohtuuttoman suureksi. Onko mitenkään mahdollista, saisinko lainani maksettua äitini asunnolla. Olen ainoa lapsi ja jos äitini suostuu pistämään asuntonsa likoon että saisin asua rakentamassani talossa. Mutta en haluaisi myydä hänen taloaan ennen kuin hänestä aika jättää. Eli voiko ns. perintöä ottaa käyttöön etukäteen? Ja jos minusta aika jättää niin äitini möisi taloni niin jakaisi lapseni kanssa jäämistöni, eli hänkään ei jäisi liriin. Asia riippuu täysin äidistäsi: hän yksinään päättää auttaako sinua nykyisessä tilanteessasi vai ei. Jos hän haluaa saada asunnossaan kiinni olevan varallisuuden käyttöönsä mutta jäädä kuitenkin asumaan asuntoon on käänteinen asuntokauppa, joita m.m. Suomen Hypoteekkiyhdistys tarjoaa, yksi vaihtoehto. Siinä hän myy asuntonsa mutta saa elinikäisen asumisoikeuden siihen.
Vastattu 12.8.2008 Vanhempien oikeus määrätä
Onko vanhemmilla oikeus määrätä 18-vuotias tekemään jotain mitä 18-vuotias ei itse halua (määrätä 18-vuotias tekemään/ menemään jonnekin vasten 18-vuotiaan omaa tahtoa)? Ei ole, mutta koska vanhemmilla ei myöskään ole velvollisuutta elättää täysi-ikäistä lastaan suosittelen että ainakin jossain määrin huomioit heidän toiveensa ellet pärjää jo taloudellisesti omillasi.
Vastattu 12.8.2008 Asuntolaina ja asunto avioerossa
Olen ottanut asuntolainan omiin nimiini avioliiton aikana. Maksan kaiken asumiseen liittyvän, vedet,sähköt, vakuutukset yms. kulut asumisesta + lyhennän yksin asuntolainaa. Toinen osapuoli maksaa elämiseen (ruuat, vaatteet yms.)menevät kulut. Meilla on kaksi (10- ja 11-vuotias) lasta. Puoliso asuu talossa lasten kanssa ja itse asun muualla Puoliso haluaa pitää lapset Haluamme pistää kaiken puoliksi jos asunto myydään, mutta jos ei myydä, jääkö laina+ kustannukset yksin minulle vai voinko elatusmaksujen vähennyksen jälkeen odottaa puolisolta kustannusten jakamista Laina ja kustanukset jäävät yksin sinulle, mutta toisaalta voit vaatia asunnossasi asuvalta puolisoltasi vuokraa. Käytännössä lienee kuitenkin kätevämpää, jos sovitte jostain kustannusten jaosta sen sijaan että perit vuokraa puolisoltasi ja samalla maksat hänelle elatusmaksuja.
Vastattu 17.7.2008 Lähestymiskiellon purkaminen?
Lähestymiskiellon purkaminen? Lähestymiskielto määrätään enintään vuodeksi kerralla (Laki lähestymiskiellosta 7§), joten voimassaoloajan loputtua lähestymiskielto päättyy, ellei sitä uudisteta. Lähestymiskielto voidaan myös kumota ennen määräajan kulumista umpeen, jos siihen muuttuneiden olosuhteiden tai muun erityisen syyn vuoksi on aihetta. Saman (lain 16§ mukaan se jolle kielto on langetettu tai se jota kiellolla suojataan voi hakea kiellon kumoamista tai muuttamista. Asian käsittelee se tuomioistuin joka kiellon määräsi.
Vastattu 17.7.2008 Palkkaa avomiehelle?
11v kestäneessä avoliitossamme on tulossa ero. Omistan maatilan, jonka olen perinyt vanhemmiltani. Emme ole harjoittaneet maataloutta. Asumme tilalla.olemme tehneet remonttia,mm ulkovuoraus, wc, katto. Avomieheni on osaksi tehnyt, osaksi on teetetty vieraalla. Olen maksanut kaikki remonteista aiheutuvat kulut. Maksan asumisesta johtuvat kulut, suurimmaksi osaksi ruokakulut, kiinteistöverot, vakuutukset, sähkön. Mieheni vaatii nyt korvausta tekemästään työstä, vaikka on asunut ilman vuokrakuluja, sähköä tms.kuluja. Joudunko maksamaan hänelle työpalkkaa, kun olemme olleet avoliitossa ja asumme kokonaan omistamassani talossa. Jos olet koko liiton ajan maksanut suurimman osan perheen kuluista ei sinun tarvitse maksaa palkkaa miehellesi. Remontoiminen on ollut hänen tapansa osallistua kustannuksiin. Jos ette alunperinkään ole sopineet mistään hänelle maksettavasta palkasta ei hän voi jälkikäteen ruveta vaatimaan sellaista.
Vastattu 4.7.2008 Oikeus avopuolison omaisuuden puolikkaaseen?
Pitääkö paikkansa, että on tullut laki, joka antaa vähintään kaksivuotta avoliitossa eläneille eron tullessa oikeuden esim. puolikkaaseen toisen omistamaan asuntoon ja muuhunkin omaisuuteen? Jos näin on koska laki on tullut voimaan? Kyseessä lienee urbaani legenda. Avoliitossa molemmat osapuolet säilyttävät omistuksen omaan omaisuuteen myös eron tullessa. Avioliitossa sen sijaan omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan avioeron yhteydessä, elleivät puolisot ole sopineet toisin.
Vastattu 28.5.2008 Talon omistus avoerossa
Avoero tulossa.N.6kk sitten ostimme talon ,jonka laina yhteinen.Kauppakirjassa kumpikin omistajana. Mies lyhentänyt lainaa,suurempituloisena.Minä puolestani hoitanut ruoka ym. arjenmenot mihin rahat riittänyt.Yksi yhteinen lapsi.Kummallakin 2 aiemmista liitoista. Mitkä ovat oikeuteni? Miten menetellä? Jos kumpikin on merkitty kauppakirjaan omistajiksi katsotaan molemmant talon omistajiksi. Se miten olette perheen menot jakaneet ei muuta asiaa, ellei voida katsoa että jompikumpi on saanut perusteetonta etua. Se miten teidän tulee menetellä riippuu siitä mitä haluatte. Jos jompikumpi haluaa jäädä taloon, voi poismuuttava osapuoli myydä oman osuutensä tälle. Jos taas kumpikaan ei halua jäädä asuntoon kannattaa se myydä ja jakaa rahat.
Vastattu 27.5.2008 Talo avioerossa
Olemme ostaneet avomieheni kanssa talon 3.4.2007 Omistamme talon puoliksi.Pankkilaina taloon on yhteinen.Nyt kuitenkin olemme ajautumassa eroon. Avomieheni on lyhentänyt talo lainaa suurempituloisena,minä hoitanut omilla tuloillani normaalia ruoka ym. puolta. Mitkä ovat oikeuteni tässä tilanteessa? Avomiehen mielestä talo kuuluu yksin hänelle? Lähtökohtana on että talon omistaa se jonka nimissä se on, eli jos talo on teidän molempien nimissä omitatte te molemmat talon. Jos avomiehesi on sitä mieltä että hän omistaa talon kokonaan on hänen näytettävä tämä toteen. Se että hän on lyhentänyt lainaa ei yksin riitä, vaan hänen on kyettävä näyttämään että on ollut teidän molempien nimenomainen tarkoitus että hän saa koko talon. Muuten se on teidän yhteinen.
Vastattu 9.5.2008 Avioehto ja puolison yhtiö
Puoliso on perustamassa osakeyhtiötä kahden muun kaverin kanssa, omistussuhteiden mennessä tasan. Tarkoituksena heillä on alkaa harjoittaa sorabisnestä. Puoliso haluaa nyt tehdä avioehdon osuuteensa osakeyhtiöstä ja hänelle siitä mahdollisesta tulevasta tuotosta. Avioehtoa ei meillä ole ennestään. Mikä on tilanne mahd. avioeron tullessa. Jos ehtoa ei tehdä, onko sillä joku vaikutus yhtiön toimintaan erossa? Jos tehdään, miten se vaikuttaa muuhun omaisuuteen, josta ei ole tehty avioehtoa? Voiko tuoton määritellä niin suureksi, että vähemmän ansaitsevana voin joutua luopumaan myös osasta sitä omaisuutta, joka muutoin ei kuuluisi avioehdon piiriin? Miten voin varmistua siitä ettei minua niinsanotusti viilata linssiin, jos tällainen paperi eteen tuodaan? Avioehdolla tai sen tekemättä jättämisellä ei ole vaikutusta yhtiön toimintaan, koska he ovat perustamassa osakeyhtiötä. Se vaikuttaa vain siihen kuka yhtiön osakkeet omistaa, mutta koska osakeyhtiöt ovat lain silmissa omistajistaan erillinen oikeushenkilö, ei muutokset sen omistuksessa vaikuta sen liiketoimiin millään tavalla. Jos suljette pois avio-oikeutesi yritykseen vaikuttaa se siten, että avioeron tullessa miehesi omaisuudesta lasketaan kaikki muu paitsi yritys ja sen tuotto. Sinun omaisuus puolestaan lasketaan kokonaan. Tämä voi johtaa siihen että osituksessa sinulla katsotaan olevan enemmän omaisuutta kuin miehelläsi vaikka hänen omaisuus yritys ja sen tuotot mukaanlukien olisi suurempi. Jos sinulla on joku suunnilleen yrityksen arvoinen omaisuuserä on yksi helppo ratkaisu sulkea miehesi avio-oikeus pois siitä, jolloin tilanne olisi "tasapainotettu". Jos ei ole suosittelen että yhdessä etsitte jotain muuta molempien edut huomioivaa ratkaisua.
Vastattu 5.5.2008 Puolison vahingonkorvausvastuu
Olen naimisissa oleva ihminen ja ero on tulossa. Kysyisin et mikä vastuu puolisolla on tekemisistään. eli kun minulle tuli yllätyksenä kun löysin ulosoton papereita jotka hän oli aina piilottanut eikä puhunut asiasta mitään. eli minulla on 4 vuoden ajalta ulosotossa asiaa noin 74000€ edestä henkilökohtaisia velkoja joista en ole tiennyt mitään. Koska omistamme firman niin sieltä on mennyt sellaisia velkoja mistä olen henkilökohtaisesti vastuussa. Eli onko mahdollisuuta pistää puolisoa vastuuseen koska en itse ole asiasta tiennyt koko 4 vuoden aikana mitään? ja täytääkö tuo petoksen kriteerit? nimen väärennyksestä ja kavalluksesta ainakin voisin nostaa syytteen. Entäs miten firman käy erossa kun omistussuhde on 99/1%? entä jo tulee konkurssi meneekö firman velat puoliksi? Vahingonkorvauslain 5:1 mukaan vahingonaihettaja on vastuussa aiheuttamistaan henkilö ja esinevahingoista, sekä jos vahinko on aiheutettu rikollisella teolla, niin myös puhtaasta varallisuusvahingosta, eli rahallisesta menetyksestä. Kuvauksesi mukaan puolisosi on syyllistynyt Rikoslain 36:1 mukaiseen petokseen. Näin ollen hän on aihettaunut vahingon rikoksen avulla ja on velvollinen korvaamaan näin aiheutuneen vahingon. Miten firman käy riippuu yhtiömuodosta. Jos kyseessä on osakeyhtiö jaetaan osakkeet kuten muukin varallisuus, ja jos osakeyhtiö menee konkurssiin lakkaavat firman velat olemasta. Jos taas kyse on henkilöyhtiösta on tilanne mutkikkaampi, ja suosittelen että pyritte laatimaan sopimuksen firman jakamisesta.
Vastattu 29.4.2008 Pörssiosakkeiden periminen
Jos vainajalta jää pörssiosakkeita, miten nämä siirtyvät perillisten omistukseen? Aivan samalla tavalla kun kaikki muukin omaisuus. Ne merkitään perunkirjaan ja kun perinnönjaosta on päätetty voi se perillinen, joka tulee ne saamaan rekisteröidä itsensä niiden omistajaksi.
Vastattu 29.4.2008 Omistussuhteet
Tilanne on tämä: Tuli avoero ja nyt tietenkin kiista asunnosta. Asunto on aikanaan siten hommattu että vaimo on sijottanut n.30% asunnon hinnasta ja minä loput,siten että entisestä asunnosta saamani rahat ja lainalla loput jonka maksoin kokonaisuudessa itse.Vastikkeetkin olen maksanut aina. Nyt vaimo ei suostu sopuratkaisuun vaan on vaatimassa puolta.Muistelee että kauppakirjassa olisi maininta että asunto on 50/50 omistuksessa. Onko minulla mitään mahdollisuuksia vaatia tuota jakoa esim.30/70% kuten lähtötilanne on ollut? Lähtökohtana on nimiperiaate, eli jos kauppakirjaan on merkitty 50/50 omistussuhde pidetään sitä lähtökohtaisesti oikeana. Sillä joka on asiasta eri mieltä on näyttövelvollisuus siitä, ettei omistussuhteet ole niin. Eli jos sinulla on kuitit jamuut todistusainesto tallella, niin silloin on mahdollista oikaista omistussuhteet vastaamaan lähtötilannetta.
Vastattu 29.4.2008 Asunnon lunastaminen avoerossa
Sopuisa avoero tulossa ja yhteinen asunto-osake (50%/50%) + lainaa,jota ei ole lyhennetty. Ensiasunto molemmille ja sen ostosta alle 2 vuotta. Toinen todennäköisesti jää asuntoon ja lunastaa sen itselleen (asunnon arvo ei ole muuttunut oston jälkeen). Miten olisi viisainta edetä? Minkälaisia kuluja tulee osapuolille? Joutuuko asunnon ostaja/myyjä maksamaan toiselle jotain? Jos tiedätte jo kumpi jää asuntoon ja minkä arvoinen asunto on, riittää että teette kirjallisen sopimuksen kaupasta. Jos olette ostaneet yhdessä huonekaluja tai muuta arvokasta kannattaa sopimukseen ottaa maininta siitä, kenelle ne jää ja maksetaanko niistä jotain. Ostajan pitää tietenkin maksaa myyjälle kauppahinta, ja tämän lisäksi ostajan pitää myös maksaa varainsiirtovero, joka varainsiirtoverolain 20§ mukaan on 1,6% kauppahinnasta.
Vastattu 31.3.2008 Ruotsissa rekisteröity avioehtosopimus Suomess
Olemme mieheni kanssa muuttamassa Ruotsista Suomeen. Meillä on Ruotsissa rekisteröity avioehtosopimus. Päteekö tämä avioehtosopimus myös Suomessa? Ruotsissa tehty sopimus käy sellaisenaan Suomessakin, jos se täyttää avioliittolain 66§:ssä sille avioehtosopimukselle asetetut vaatimukset, eli on päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Sopimus on kuitenkin syytä rekisteröidä maistraatissa Suomessa.
Vastattu 26.3.2008 Omistajaksi remontin kautta?
Olemme uusioperhe, minulla 4lasta ja avomiehellä 3lasta. Olemme siis kesäkuussa muuttamassa yhteen. Avomies lapsineen muuttaa meille. Kyse onkin nyt siitä kun meidän pitäisi tehdä mittava laajennus ja remonnti että koko populaatio mahtuu sisälle. Ostimme aikoinaan talon minun xmiehen kanssa ja osituksien jälkeen talo ja lainat jäi minulle koska emme olleet kerenneet lyhentämään sitä viel kovinkaan paljon. Nyt on tilanne se että talosta on maksettu talolainaa noin 6tuhatta ja mietimmekin nyt että miten kävis kivuttomasti se että avomieheni ja minä voisimme omistaa talon tasapuolisesti kun nyt myös otetaan yhteinen uusi laina joka kattaisi kaikki vanhat sekä uudet talo/remonttilainat. Olisin todella kiitollinen vastauksesta ihan vaan sillä että ei tehtäis tyhmiä päätöksiä. Periaatteessa asia on yksinkertainen: jos sinä olet ostanut talon voitte sopia että mies kustantaa remontin ja tämän jälkeen omistatte talon 50/50, tai halutessanne voitte sopia muunlaisestakin jaosta. On kuitenkin syytä muistaa verotus. Jos noudatatte yllämainittua ehdotusta tulee veroviranomaiset luultavasti vaatimaan varainsiirtoveroa, joka on 1,6% mikäli on kyse asunto-osakkeista ja 4% jos kyse on kiinteistöistä. Jos taas panoksenne ovat erisuuruiset mutta tulette omistamaan asunnon 50/50 niin veroviranomaiset voivat tulkita tämän lahjaksi ja vaatia erotuksesta lahjaveroa, joka on 0-32% lahjan arvosta. Suosittelen että olette yhteydessä veroviranomaisiin ennen kun ryhdytte kätännön toimiin.
Vastattu 17.3.2008 Talon jakaminen
Yhteinen talo avoerossa. Olemme asuneet avoliitossa ja nyt eroneet. Meillä on omakotitalo ja laina jotka ovat molempien nimissä. Lain on lähes kokonaan maksettu. Molemmilla on oma tili ja talolaina on mennyt minun tililtä. Exäni ei ole osallistunut lainan lyhennyksiin, minä olen maksanut lämmityksen (öljylämmitys), Sähkön, veden, kaikki vakuutukset, lähes kaikki talonkorjaukset(pinta laudoituksen, maalauksen, uuden saunan, vesijohdot, viemäröinnit, lämmitysjärjestelmän, Exäni on muuttanut kerrostaloon ja minä haluaisin lunastaa talon itselleni. Miten jako menee,huomioidaanko minun rahallista panosta jaossa vai laitetaanko arvioitu talon arvo kylmästi 50 / 50 plus loppu laina. Lähtökohta on että jos talo on molempien nimissä jaetaan sen arvo omistusosuuksien suhteessa (eli ilmeisesti 50/50 teidän tapauksessa). Jos sinulla on kuitenkin tositteet jäljellä siitä että olet maksanut kaiken voit kuitenkin vaatia että saat talon arvon kokonaisuudessaan. Helpointa tämä on jos pystytte sopimaan asiasta, mutta tarvittaessa voit myös ajaa tuomioistuimessa kannetta omistusoikeutesi vahvistamiseksi koko taloon.
Vastattu 16.3.2008 Viestintäsalaisuus
Kysyisin seuraavaa. Olen eronnut avoliitosta vuosi sitten. Pari vuotta sitten ostimme tietokoneen, minä tein meille kummallekkin sähköpostiosoitteet suomi24 postiin. Käytimme niitä molemmat, molempia, siis vaimon, ja minun, ihan kumpikin, kumpaakin. Salasanat kummankin käytössä. Vuosi sitten erosimme, ja sovimme, jonka avovaimo kyllä nyt kiistää, että voin käydä hänen postissaan, kun siellä oli kaikenlaisia arvontoja ym. yhteisiä asioita.Lisäksi laitoinn siihen postiin, asetuksiin, että hänen postiin tulevat viestit välittyi myös minun sähköpostiin.siis välitystiedot minun postiin. Jokin aikaa sitten, hän vaihtoi salasanan, jonka jälkeen en tietenkään päässyt hänen postiinsa. Mutta viestin välitystiedot jäi sinne voimaan. Välimme tulehtui niin, etten maininnut asiasta hänelle, kun ei ollut puhevälejäkään. Nyt hänen tytär huomasi asian, ja on tehnyt poliisille tutkintapyynnön, sanoo että on rikos tutkia äitinsä sähköpostia. Vaikka olimme asiasta avovaimon kanssa soptineet, vaikkakin nyt väitää muuta. Minkälaisiin vaikeuksiin tässä joutuu, ja mikä neuvoksi. Minkälainen arvio tälläisessä jutussa on. Kiitos vastauksesta. Entinen avovaimo on asiasta tehnyt poliisille tutkintapyynnön. Jos luvatta lukee toisen sähköpostia on kyseessä viestintäsalaisuuden loukkaus, josta rikoslain 38:3§ mukaan voidaan tuomita sakkoa tai enintään vuoden vankeutta. Tämä edellyttää tietenkin että olet tehnyt sen luvatta. Jos vaimosi on antanut luvan, et ole syyllistynyt mihinkään rikokseen. Tapauksen kannalta on siis ratkaisevaa on että voidaanko luvan olemassaolo tai puuttuminen näyttää toteen. Mikäli teillä ei ole mitään kirjallista sopimusta asiasta tapaus menee mutkikkaammaksi, ja jää riippumaan pitkälti tuomarin harkinnasta. Mikäli asia menee oikeuteen suosittelisin että tuot esiin sellaista mikä viittaa siihen että olette sopineet asiasta (m.m. arvonnat ja muut yhteiset asiat, se että molemmilla on toistensa salasanat yms.) Tilannettasi helpottaa rikosoikeudessa vallitseva syyttömyysolettama, eli sinua pidetään syyttömänä ellei syyttäjä tai vaimosi pysty osoittamaan syllisyyttäsi. Toisaalta viestintäsalaisuuden loukkaus on rikoslain 38:10§ mukaan asianomistajarikos, eli se ei mene tuomioistuimeen jos pystyt sopimaan riidan vaimosi kanssa.
Vastattu 23.2.2008 Yhteinen talo avoerossa
Hei, Avoero tulossa ja talo aiheuttaa päänvaivaa. Omistan 65 % ja mieheni 35 %. Jos lunastaisin hänet niin, että asiat tulisivat kaikista oikeudenmukaisimmin tehty onko seuraava tapa oikea: - otan hänen velkansa vastuulleni - maksan hänen lyhentämänsä osuuden kauppahintana - maksan hänelle 35 % arvioidusta talon arvonnoususta näin ollen tekisin kauppakirjan, jossa kauppahinta muodostuisi hänen jo lyhennetyllä velalla sekä 35 % arvonnousulla ja muuten ehto on, että otan hänen jäljellä olevan velkansa vastuulleni. Kysymys siitä millä hinnalla miehesi myy sinulle omistamansa 35% talosta on sopimuksenvarainen asia, joten voitte sopia minkälaisesta hinnasta tahansa. Ehdottamasi ratkaisu kuulostaa kuitenkin varsin kohtuulliselta. On syytä kuitenkin huomata että tarvitset pankin suostumuksen jotta voisit ottaa miehesi velan vastuullesi, koska velkasuhteessa velallinen ei voi vaihtua ilman velkojan suostumusta.
Vastattu 18.2.2008 Omaisuus avoerossa
Olen ajautumassa avoeroon. Asumme miehen omistamassa talossa, meillä ei ole yhteisiä lapsia. Liittomme on kestänyt kymmenisen vuotta. Sovimme, että kompensoin asumiseni maksamalla elämiseen liittyvät asiat kuten ruuan, pesuaineet ja mitä nyt päivittäisessä elämisessä tarvitaan. Kun muutin, hävitin huonekaluni yms omassa kodissa olleet tavarat, hänellä kun oli valmis koti täällä. Kysynkin, voinko pyytää häneltä osallistumista uuden kotini kustannuksiin, koskapa omat rahani ovat menneet jokapäiväiseen elämiseen ja toisaalta hänen omaisuutensa on vain lisääntynyt, kun hän on maksanut oman talonsa lainaa pois. En siis tarvitse talosta mitään, mutta tuntuisi oikeudenmukaiselta näinkin pitkän liiton jälkeen, että en minäkään joutuisi aivan tyhjästä aloittamaan. Avoerossa lähtökohtana on että kumpikin pitää sen minkä omistaa, ja omistajana pidetään sitä jonka nimissä omaisuus on. Näin ollen miehesi saa lähtökohtaisesti pitää omansa. Yksi mahdollisuus voisi olla vedota perusteettoman edun palautukseen (kondiktio), kun miehesi on hyötynyt siitä että olet maksanut kaikki elämiseen liittyvät menot sillä aikaa kun hän on kartuttanut omaisuuttaan. Näin hän saattaisi joutua palauttamaan sen perusteettoman edun mitä hän on saanut, mutta on varmasti molemmille osapuolille helpompaa jos sovitte asian.
Vastattu 7.2.2008 Avoliiton päättyminen ja asuntolaina
Homman nimihän on siis semmonen, että kun mä "erosin" avoliitosta reilu vuosi sitten, niin mulla jäi "vähän" saatavia exältä sen omistamaan asuntoon laittamieni rahojen muodossa. Meillä ei ollut yhteistä lainaa, vaan maksoin joka kuukausi puolet lyhennyksistä ja noistahan nyt sitten 5,5 vuoden aikana kertyy kivan kokoinen summa. No, ongelmahan on siis se, että kun en tiedä, että onko minulla niin sanottuja "oikeuksia" saada noita siihen asuntoon laittamiani rahoja edes osittain takaisin, vai riippuuko kaikki vain exän moraalista ja hyväntahtoisuudesta sun muista inhimillisyysseikoista. Vuosi sitten tosin sovittiin, että exä maksaa jotain vuoden kestävän ulkomaanreissunsa jälkeen, eli nyt alkaisi olemaan aika käsillä. Silloin ennen reissua hän jo jotain maksoikin, mutta leijonan osa on siis saamatta. Tapaukseesi näyttää soveltuvan oppi perusteettoman edun palauttamisesta (kondiktio). Sen mukaan voi se jonka kustannuksella joku toinen on perusteetta hyötynyt vaatia tätä hyötyä takaisin. Eli kun exäsi on hyötynyt siitä että olet lyhentänyt hänen nimissään olevaa lainaa voit vaatia näitä rahoja takaisin. Asia ei ole exäsi hyväntahtoisuuden varassa, vaan jos sinulla on esittää selvitys siitä miten asia on voit vaatia rahoja tarvittaessa toumioistuimessa.
Vastattu 4.2.2008 Avioehdon vaikutus
Perheellämme on aviehto tehty naimisiin mennessä, ja vaimoni osti talon ennen naimisiin menoamme vuonna 95 mutta asuimme silloin jo yhdessä. Lapsen syntyi 9,5 vuotta sitten ja todettiin todella sairaaksi ja on vaatinut molempien vanhempien hoidon yhdessä. Talouteen on otettu uutta velkaa 2001 jolla maksettu osa pois sekä osa talon laajennukseen lisäksi saimme huomattavaan avustuksina talon saattamiseksi hoitoa varten jotta selviäisimme tulevatsta. Vaimoni on ollut tienaavampi osapuoli ja maksanut asuntolainan sekä saanut lapsilisät sekä vammaishoidon tuen samalla kun on käynyt työssä on voinut opiskella. Perheessämme ei rahat ole menneet viinaan vaan elämiseen. Tuloni ovat menneet pääsääntöisesti perheeni hyväksi eikä säästöjä ole jäänyt vaikka saan pienen omishoidon tuen. Vaimolleni on jäänyt säästöön jonkin verran jolla voi toteuttaa itseään. Nyt on tullut ero jolloin vaimoni päätti että ukko ulos ja maantielle. Miten käy omisuutemme, jäänkö nuolemaan haavojani 14 vuoden yhdessä olon jälkeen(maksan ulosottomiehelle tälläkin hetkellä joka kuukausi palkastani 1/3 osan). Lähtökohtana on että jos on tehty avioliittolain 41§ mukainen avioehtosopimus, pitävät molemmat omansa avioliiton päättyessä eikä mitään varallisuuden tasausta tehdä. Se minkä voit tehdä on selvittää täyttääkö avioehto varmasti kaikki sille asetetut muotovaatimukset: tuomioistuin ei nimittäin tätä ole tarkastanut kun olette rekisteröineet sopimuksen, ja jos sopimuksessa on virhe menettää sopimus merkityksensä ja omaisuus jaetaan tasan. Kysymyksestäsi on vaikea päätellä voisiko tapauksessanne vedota oppiin perusteettoman edun palautuksesta (kondiktio). Jos vaimosi on nostanut vamaishoidontuen ja lapsilisät ja samaan aikaan kun on kartuttanut säästöjään ja toteuttanut itseään voi se olla mahdollista, tosin kondiktiokanteen menestymisen mahdollisuuksien arvioimiseksi tarvittaisiin varsin yksityiskohtaista perehtymistä siihen, mitä tuloja teillä on ollut ja miten olette ne käyttäneet.
Vastattu 28.1.2008 21-vuotiaan elatus
Hei! Asun avoliitossa kahden teini-ikäisen lapseni, sekä avomieheni ja hänen 21-vuotiaan lapsensa kanssa. Mitkä ovat tämän aikuisen lapsen velvollisuudet ja oikeudet? "Lapsi" on ollut nyt puoli vuotta vakituisessa työsuhteessa. Voinko vaatia häntä maksamaan elantokuluja vaikka hänen isänsä on toista mieltä (ei tarvitsisi maksaa mitään)? Ymmärtääkseni en häntä voi häätää, koska asunto on kummankin nimissä, mutta miten on maksun asia? Koska "lapsi" on jo täyttänyt 18 ja on vakituisessa työsuhteessa ei lapsen elatuksesta annetun lain 3§ mukaan kenelläkään ole velvollisuutta elättää häntä. Näin ollen häneltä voidaan vaatia maksu niistä menoista mitä hänestä aiheutuu (esim. hänen osuutensa ruoka- ja asumismenoista). Jos hänen ei miehesi mielestä tarvitse maksaa mitään miehelläsi on tietenkin oikeus maksaa omilla rahoillaan kaikki "lapsesta" aiheutuvat menot, mutta hän ei voi pakottaa sinua osallistumaan näihin kustannuksiin.
Vastattu 10.1.2008 Asunto-osakkeet avoerossa
Tervehdys! Avoero on koittanut ja asunnon arvon jaosta on tullut ongelma Asunto on As oy muotoinen ja osakekirjat on molempien nimissä. Entinen puolisoni haluaa tasajaon ja arvioituttaa asunnon sekä maksaa minulle puolet talon arvosta. Olen kuitenkin tehnyt talon itse ja maksanut siitä omia rahojani x euroa. Entinen puolisoni on myös laittanut rahaa y euroa. Minusta olisi oikeus ja kohtuus jos arvioidusta myyntihinnasta otetaan ensin X ja Y euroa ja mahdollinen myyntivoitto jaetaan puoliksi. Näin hän joutuisi maksamaan minulle x euroa ja puolet mahdollisesta myyntivoitosta. Kaikki maksamani eurot voin todistaa maksaneeni omalta tililtäni. Voinko vaatia mitään tekemästäni suuresta työmäärästä talomme hyväksi? Kumpi on oikeassa vai onko kumpikaan? Jos omistatte osakkeet puoliksi, lähtökohtana on entisen puolisosi ehdottama tasajako. Jos sinun panoksesi on kuitenkin ollut selvästi suurempi ja sinulla on todisteet tästä voit vedota siviilioikeudessa vallitsevaan oppiin perusteettoman edun palautuksesta (kondiktio). Koska tasajako johtaisi siihen että puolisosi hyötyisi perusteetta sinun suuremmasta panoksesta voit vaatia hyvitystä tästä, mikä käytännössä johtaa siihen mitä sinä ehdotit. Periaatteessa voisit perusteettoman edun palautukseen vedoten vaatia myös korvausta työpanoksestasi. Tässä on kuitenkin ongelmana työpanoksesi arvon määritteleminen. Jos sinulla ei esimerkiksi satu olemaan tallella jonkun rakennusmiehen tarjousta samasta urakasta tms. näyttöä työpanoksen rahallisesta arvosta voi sen määritteleminen olla varsin hankalaa.
Vastattu 5.1.2008 Avoero ja varallisuusshuteet
Olemme olleet avoliitossa n. 14 vuotta ja erosimme noin puoli vuotta sitten. Asunto ja muu omaisuus on myyty ja jaettu. Rahat niistä myös. Nyt jälkeenpäin toinen osapuoli on mennyt asianajajan luokse, ja tiukasti he vaativat minulta rahaa, koska avoliiton alussa, kun asuntoa ja vapaa-ajan asuntoa hankittiin, oli hänellä enemmän rahaa, joskin kaikki rahat olivat jo siinä vaiheessa meidän yhteisellä tilillä. Yhteiseltä tililtä on kaikki maksut maksettu, samoin kuin velkakin, jota oli. Hänellä oli isommat tulot kuin minulla. Minä olen saannut perintöä, nyt myöhemmin, avoliiton aikana, jotka olen sijoittannut yhteiseen hyvään, mm. maksannut niillä rahoilla loput velat. Että siinä suhteessa rahapanokset ovat olleet suunnilleen tasan. Voiko hän saada sillä perusteella minulta mitään, kun on avoliiton aikana tienannut enemmän palkkatyössä? Ja jos on avoliiton alussa ollut hänellä parikymmentä tuhatta markkaa enemmän rahaa, kun otetaan huomioon se summa, jonka sain perintöä, ja jonka minä sijoitin avoliittoon. Näin jälkikäteen hän vaatii, kun kaikki rahat, ja omaisuus jo myyty ja jaettu. Todennäköisesti hän ei voi saada mitään, tosin asian arvioimista vaikeuttaa se ettei laissa säädetä mitään avoliiton osapuolten varallisuussuhteista, minkä vuoksi asia tulee ratkaista yleisten siviilioikeudellisten periaatteiden nojalla. Teillä on siis ollut kaikin puolin yhteinen talous eroon asti, jolloin rahat ja omaisuus on jaettu. Lähtökohtaisesti tämä jako on sitova, eikä sitä voi jälkikäteen yksipuolisesti muuttaa. Oppi perusteettoman edun palauttamisesta (kondiktio) ei sovellu tässä tilanteessa, koska se etu mitä olet saanut yhteisestä taloudesta enemmän ansaitsevan kanssa ei ole perusteetonta, vaan perustuu yhdessä tehtyyn päätökseen yhdistää talous- ja raha-asiat. Lisäksi katsoisin että hän on eron jälkeen hyväksyessään omaisuuden ja rahojen jaon - jos hän siinä yhteydessä ei ole maininnut tulevia vaatimuksiaan - luopunut mahdollisista vaatimuksistaan, eikä hän voi myöhemmin noin vain muuttaa mieltään.
Vastattu 13.12.2007 Tuloerojen vaikutus avoerossa
Olemme olleet avoliitossa 12 vuotta, mutta nyt eron tullen mieheni on alkanut vaatia korvausta, koska on ollut kiistatta enemmän ansaitseva osapuoli. Meillä on ollut yhteinen tili ja muutenkin yhteinen talous. Hän sanoi vievänsä asian oikeuteen. Tuleeko hän saamaan mitä vaatii? Tuskin. Tosin asian arvoioimista vaikeuttaa se ettei ole olemassa mitään lakia jossa säädettäisiin avopuolisoiden oikeuksista ja velvollisuuksista suhteessa toisiinsa, vaan asia on ratkaistava yleisten siviilioikeudellisten periaatteiden nojalla. Koska teillä on ollut yhteinen tili ja muutenkin yhteinen talous, lienee ollut tarkoituskin että molempien tulot käytetään molempien hyväksi siitä huolimatta että hänen tulot ovat olleet suurempia. Jos hän väittää ettei niin ole ollut on hänen käytännössä pystyttävä näyttämään tämä toteen.
Vastattu 11.12.2007 Erilleen muuttaminen ja asuntolaina
Haluaisin muuttaa vuokralle ennenkuin laitan avioeroa vireille, mutta joudunko silloin maksamaan entisen asunnon lainaa, vaikka en siellä asuisikaan? Mies ei ole halukas laittamaan asuntoa myyntiin ja minä en haluaisi asua siellä enää. Kyllä. Jos laina on otettu (myös) sinun nimissä, joudut lyhentämään sitä entiseen tapaan riippumatta asutko lainarahoilla ostetussa asunnossa vai et. Toisaalta sinulla on oikeus vaatia miestäsi maksamaan vuokraa sinun osuudestasi asuntoon. Tietenkin jos pääsette yhteisymmärrykseen voitte sopia myös toisenlaisesta järjestelystä. Toisaalta eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 3§ nojalla voit vapaasti myydä omistamasi asunto-osakkeet, tai saman lain 9-10§ nojalla viedä asia oikeuteen, joka voi määrätä yhteisomistussuhteen purettavaksi ja asunnon myytäväksi.
Vastattu 10.12.2007 Avioehdon ajallinen ulottuvuus
Jos on avioehto, nykyiseen ja tulevaan omaisuuteen voiko toinen osapuoli vaatia vanhasta kiinteistökaupasta (kaupat tehty ennen avioehtoa) omaa osuuttaan erotilanteessa? Ei voi. Jos avioehtosopimuksella on poistettu kokonaan puolisoiden avio-oikeus nykyiseen ja tulevaan omaisuuteen, tarkoittaa se kaikkea omaisuutta. Näin ollen erotilanteessa kumpikin pitää oman omaisuutensa eikä joudu antamaan toiselle mitään. (avioliittolaki 2 OSA 3 luku ) Selvyyden vuoksi on hyvä kirjata avioehtosopimukseen on hyvä kirjata että avio-oikeutta ei myöskään ole omaisuuden tuottoon.
Vastattu 10.12.2007 |
|
© Oikeuskysymys.com 2007 - 2023 Oikeuskysymys.com:lla on tekijänoikeus kaikkeen Oikeuskysymys.com-sivuille tehtyyn ja tuotettuun materiaaliin. Oikeuskysymys.com ei vastaa sisällössä mahdollisesti ilmenevistä puutteista tai virheistä. |